Käytiin oopperassa ja robottikahvilassa.
Ooppera ensin. Lavasteet oli kivaa katseltavaa kun tiesi, että jätkät pajalta oli ne vääntäny. Maalannu thät is. Antoi pienen lisäbuustin seurata saumojen huomaamattomuuksia, ovien käymisääniä, sermien heilumisia diivojen heittäytyillessä niitä vasten tunteen palossa jne. Muuten ilta oli onnistunut, mutta viereemme saapui myöhässä (ensimmäinen merkki) joukkio pakolliselle kylttyyri-retkelle pakotettuja espanjalaisia (toinen) nuorukaisia. Sen jälkeen ohjelmaa tuli sekä edestä, että ympäriltä. Eivät osaa olla kauheesti hiljaa, vaikka yleisöstä suhinaa välillä kuuluikin.
Ropottikahvila toiseksi. Moona tykästyi ikihyviksi (katso jännittävä kuvasarja eliölajien kohtaamisesta) robotteihin, koska olivat niin "söpöjä". Minua kiinnosti enemmän törmäyksenesto-softan toimivuus, askelmoottorien inertiavakompensointi sekä muu sellainen. Hieman jäi osaltani kokemus vaisuksi, koska tilaus pitikuitenkin suorittaaa puhumalla naiselle ääneen, samoin kuin maksaminen. Ehkä tulevaisuudessa ei enää tarvi.